Tai..

Entä jos mä vaan tykkään kivusta?

Tunnen kipua

Oon rebel enkä usko ebolaan..
En mä haluu uskoo et just ku mun elämä on kääntyny raiteille enkä koe nii pahaa oloa ni elämä tulee vastaan ja sanoo "vittu ei sinä ja kaikki ihmiset joita rakastat kuolevat mahd. Ebolaan vuoden sisää" kiitos elämä tätä mä tarvitsin.. Miks synnyin?
Tää kulunut kysymys.
Nyt joudun sit kärsii uudel taval mahtavaa :3 :'D

Mun ruumiilla oli pakottava tarve kävellä keittiöön.
Ottaa veitsi ja lukita itteni vessaan.

Istuin siel vessan lattialla pitäen veistä mun ranteen pääl painettuna miettien et "miks mä aijon tehä tän? Mullahan on kaikki niin hyvin atm"

Mä viiltsin mun rannetta ja käsivarretta

Intialaiset veitset eivät ole viiltelyä varten ei se satu tarpeeks..

Kävelin takaisin sohvalle pettyneenä etten saanut tarpeeksi kipua aiheitettua.

Jälkikipu tulee ja tajuan miksi mä tein sen.

Se turruttaa sen hetkisen ahdistuksen
Kun sun sisäl oleva kipu on niin voimakas et oot valmistekee sen ruumiilliseks et se olis ees hiukan siedettävää...
Kiitos
Että mä tunnen kipua ..

Muisto tulevasta

Muistatko kun olit vielä lapsi?
Kun väsymys alkoi painaa muttet itse tiedostanut sitä ja vaikka kiukuttelit aikuisia vastaan,sinut silti pistettiin nukkumaan.

Muistatko kun itketti?
Ja joku oli aina paijaamassa päätä tai puhaltamassa pipiin, iltaisin siihen oli hyvä nukahtaa.

Olit turvassa vaikka pahalta tuntui?

Kaipaan sitä toisinaan..
Sitä että joku odottaisi sun vierellä paijailen sun päätä että nukahat ja kertois kuinka kaikki tulee olemaan okei, sillä huomenna olisi uusi päivä.

Nyt näin vanhempana sitä ei tunnusta välttämättä edes itselleen koska pitää olla vanha,vahva
,itsenäinen jne.
Mutta välillä sitä toivoisi että elämä olisi yhtä huoletonta kuin silloin neljävuotiaana kun ainut asia mikä harmitti oli kun sut pistettiin nukkumaan vaikka leikki oli kesken..

Tämä saattaa olla mm. Se syy miksi vanhemmiten sinä vain romahdat sänkyyn koulu/työ päivän jälkeen.
Olet kokenut niin paljon että uuvut vuosi vuodelta nopeammin ja nopeammin eikä kukaan ole paijaamassa päätäsi.
Lopulta me kuolemme tähän elämän taakkaan ja kaikkeen kokemaamme koska emme ole saaneet levätä tarpeeksi joten kuolema valtaa hitaasti väsyneen kehosi....

Joten tehkää ystävällenne,lapsellenne,puolisolle tai vanhemallenne palvelus ja pysähtykää paijaamaan hänen päätään.

(Kuulostaa oudolle i know mut feels atm)